Pesäkopit

Turvallisuuden tunne

Kaikkien pikkulemmikkien luonnonvaraiset esi-isät olivat monien petoeläinten saalista. Niille oli siis elintärkeää nukkua piilossa. Hereillä ollessakin oli välttämätöntä tietää, missä on lähin kolo, johon voi pujahtaa vaaran uhatessa. Tämä oli eloonjäämisen kannalta niin tärkeää, että sama tarve on periytynyt kesyille lemmikeillemme, vaikka ne eivät ole nähneet haukkaa tai kettua moneen sukupolveen.

Kesyille lemmikeille piilopaikan olemassaolo on oleellinen osa turvallisuudentunnetta. Vaikka lemmikki torkahtaisi välillä päiväunille aivan avoimesti häkkinsä lattialle, sen hyvinvointia lisää silti suuresti tieto siitä, että se pääsee myös piilopaikkaan, jos sellaista sattuisi tarvitsemaan.

Koppien määrä ja koko

Pesäkoppeja tarvitaan vähintään yhtä monta kuin on eläimiä. Vaikka useampi eläin nukkuisi samassa kopissa, joskus voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa jotkin niistä haluavat olla erillään.

Vähintään yhden kopeista on oltava tarpeeksi suuri, että kaikki eläimet mahtuvat sinne halutessaan yhtä aikaa. Jos eläimiä on paljon, muidenkin koppien koossa on hyvä olla valinnanvaraa, niin että esimerkiksi muutaman eläimen porukat mahtuvat kukin omaan koppiinsa. Monille eläimille, kuten esimerkiksi gerbiileille, yhdessä nukkuminen on keskeinen osa sosiaalista käyttäytymistä.

Jos eläimille on järjestetty kaivamismahdollisuus eli parin-kolmenkymmenen sentin kerros haapahaketta ja heinää terraarion pohjalle, pesäkoppeja ei välttämättä tarvita, jos eläimet kaivavat itselleen omat luolat. Jos pesäkoppeja käytetään yhdessä paksun kuivikekerroksen kanssa, koppien materiaali ja paikat valitaan niin, että ne eivät aiheuta vaaraa alapuolellaan kaiveleville eläimille. Painava keraaminen mökki voi nimittäin romahtaa eläimen päälle, jos se sattuu kaivamaan luolan juuri sen alapuolelle.

Koppien materiaali ja sijainti

Pesäkoppien ei pidä olla muovia – kuten ei muidenkaan tavaroiden, joita annetaan jyrsijöiden tai kanien ulottuville. Muoviesineitä jyrsiessään eläin voi nimittäin tulla nielleeksi muovinpaloja, jotka voivat aiheuttaa hengenvaarallisen suolitukoksen.

Puusta tehdyt kopit tai esimerkiksi eläinkaupoissa myytävät kookospähkinän kuoret ovat turvallisia, mutta saattavat ajan mittaan alkaa haista, jolloin ne korvataan uudella.

Keraamiset kopit, joita myydään eläinkaupoissa, ovat nekin turvallisia eivätkä ime hajuja.

Pahvirasioita, kuten tyhjiä muro- tai ryynipaketteja, voi käyttää muiden koppien lisänä. Ne eivät riitä kuitenkaan ainoiksi kopeiksi, koska ne voivat tuntua eläimistä melko heppoisilta.

Pesänpehmikkeet

Pesäkopin viihtyisyyttä lisäävät pehmikkeet. Kanille ja marsulle sopii pehmeä kuivaheinä, pienemmille eläimille esimerkiksi talouspaperi.

Jotkin eläimet valikoivat pehmikkeet yleensä mieluiten itse ja kantavat ne pesäkoppiin. Tällaisia ovat muun muassa gerbiilit. Niille voi laittaa hiukan pehmikkeitä valmiiksi kopin sisään ja lisää pehmikkeitä tarjolle kopin ulkopuolelle. Toiset, kuten marsut, eivät kanna pehmikkeitä itse mutta arvostavat valmiiksi pehmustettua koppia.